Opiskele lääkäriksi – se kannattaa!

Monet lääkäriksi opiskelleet ovat kertoneet, että kiinnostus lääkärin ammattiin on ollut mielessä jo ihan pienestä asti. Halu auttaa, kuunnella ja ymmärtää toista ihmistä on monilla kuulunut aina perusluonteenpiirteisiin. Lääkäriksi opiskeleminen ja erikoistuminen vie vuosia, mutta kuin yhdestä suusta useammat lääkärit ovat sanoneet, että ”kaikki on ollut sen arvoista”. Katsotaan seuraavaksi, mitä lääkäriksi valmistuminen opiskelijalta vaatii.

Muista liikkua ja rentoutua opintojen aikana

Aktiivisessa opiskelussa auttaa jaksamaan terve ruokavalio ja liikunta. Päivittäiset happihyppelyt lenkkipolulla vaikka oman lemmikkikoiran kanssa tuovat iloa ja energiaa myös opintoihin. Koira kannattaa varustaa lenkkeilyyn hankkimalla koiran kokoon sopivat koiran valjaat. Tiesitkö, että asiaankuuluvat koiran valjaat säästävät koiran niskaa ja selkää. Koira kokee lenkkireissut mukavina ja rentouttavina, jonka lisäksi koiran valjaat jarruttavat tarvittaessa koiran lenkkeilyä silloin, kun se saattaa innostua jopa liiaksi toisen koirakaverin nähtyään.

Opiskele ja erikoistu

Yleisesti todetaan, että tie lääkärin ammattiin ei ole helppo. Lääkärin perusopinnot kestävät pitkään, eli kuusi vuotta. Kuuden opiskeluvuoden jälkeen on vuorossa työharjoittelu, eli ajanjakso, jota kutsutaan nimellä kandikesä. Perusopintojen ja työharjoittelun jälkeen henkilö on lääketieteen lisensiaatti. Työharjoittelun jälkeen voi aloittaa erikoislääkärin opinnot, jotka ovat kestoltaan 5–6 vuotta.

Ennen lääkärinkoulutukseen hakeutumista opiskelijalla pitää olla toisen asteen pohjakoulutus, eli lukio tai ammatillinen opistotasoinen tutkinto. Ennen koulutukseen hyväksymistä opiskelijan pitää osallistua pakolliseen valintakokeeseen, joka tuo varmasti perhosia vatsaan. Valintakokeeseen kannattaa siis valmistautua huolellisesti.

Pitkä, mutta antoisa taival

Lääkäriksi opiskeleminen pitää sisällään runsaasti opiskelemista, tiedon hankkimista, käytännön työharjoittelua, oppitunneilla ja luennoilla istumista. Opiskelijan elämää!

  • Kahden vuoden jälkeen lääketieteen lisensiaatiksi valmistumisesta, henkilö voi käyttää oppiarvoa lääketieteen kandi.
  • Erikoistumisopintojen jatkuessa, ja neljän opiskeluvuoden tullessa täyteen, opiskelija voi toimia lääkärinä kuntien ja kaupunkien terveyskeskuksen vuodeosastolla. Opiskelija voi hakeutua myös työhön erikoissairaanhoidon toimintayksikköön.
  • Viidentenä erikoistumisvuonna opiskelija voi toimia lääkärinä, eli niin sanottuna kesäkandina.
  • Erikoislääkärin opinnot kestävät siis vielä 5–6 vuotta perusopintojen, eli lääketieteen lisensiaatiksi valmistumisen jälkeen. Erikoislääkäriksi valmistunut henkilö voi halutessaan vielä väitellä lääketieteen tohtoriksi osallistumalla tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Lääkärin opintoihin ja urapolkuun valmistautuminen

Lääkärin opintoihin hakeutuvan kannattaa jo lukiossa valita oppiaineikseen pitkän matematiikan, biologian, fysiikan että kemian opinnot. Katsotaan seuraavaksi mitä vaaditaan, ja miten kannattaa valmistautua ”lääkikseen”, eli lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeeseen.

  • Valmistaudu huolellisesti usean tunnin ja päivän ajan lääketieteellisen valintakokeeseen
  • Lääketieteellisen valintakoe on aina valtakunnallinen ja kestoltaan 5–6 tuntia
  • Sähköiseen valintakokeeseen voi osallistua ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon pohjalta
  • Aina ei onni suosi ja todella hyvälläkin todistuksella voi karsiutua. Onneksi lääketieteelliseen tiedekuntaan voi hakeutua opiskelemaan tarvittaessa useamman kerran. Todistusvalintaa käytetään henkilöä kohden vain yhden kerran.