Mitä kaikkea yliopistossa voi opiskella?
Yliopiston hienous on monitieteisyys ja kattavuus. Yliopistot jakautuvat eri tiedekuntiin, joita jokaisella yliopistolla on useita. Suomessa yleisesti kullakin yliopistolla on suunnilleen samankaltainen jaottelu käytössään ja niiltä löytyy muun muassa lääketieteellinen, kauppatieteellinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, humanistinen ja luonnontieteellinen tiedekunta. Nimikkeet ovat vaihtuvia, mutta yhteistä yliopistoille on, että niillä kaikilla on useiden eri alojen tiedekuntia. Yksittäisiä erikoisempia tiedekuntiakin löytyy ja esimerkiksi liikuntatieteitä voi Suomessa opiskella ainoastaan yhdessä yliopistossa. Sellaiset yliopistot, jotka jakavat samat tiedekunnat tai pääaineet, järjestävät nykyään yhteisiä pääsykokeita ja hakijalle tarjotaan paikkaa yhden pääsykokeen perusteella useammasta eri yliopistosta.
Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja eli lääkäreitä, mutta myös monia muita terveysalan ammattilaisia. Yliopistosta riippuen voi lääketiedettä opiskella myös hallinnon näkökulmasta tai valita polukseen hammas- tai eläinlääketieteen.
Humanistinen tiedekunta kattaa sellaiset aineet kuin historia, mediatutkimus, kielet ja käännöstieteet, sekä kulttuurintutkimus, antropologia ja arkeologia. Humanistiset tieteet ovat nimensä mukaisesti tieteitä, jotka keskittyvät ihmiskuntaan ja inhimillisiin taitoihin. Kuten monet muutkin yliopiston tarjoamat alat, ovat humanistiset tieteet niin kutsuttuja generalistisia tieteitä, eli ne antavat opiskelijalleen laaja-alaisen osaamisen, mutta eivät valmenna tiettyä uraa tai työtä varten. Siinä mielessä humanistiset aineet ovat lähellä yhteiskunnallisia aineita, kuten poliittista historiaa, sosiologiaa tai hallintotieteitä. Nämäkin aineet antavat valmiudet kriittiseen tiedon analysoimiseen, projektityöskentelyyn ja tekemiseen tiimissä tai oma-aloitteisesti yksin, mikä voi olla valttia tulevaisuuden työelämässä.
Kauppatiede valmistaa kaupan alan ammattilaisia. Toisin kuin ammattiopinnoissa, on yliopistossa kauppatieteiden opiskelu teoriaan ja tutkimustietoon keskittyvää. Kauppatieteet kattavat sella
iset aihepiirit kuten markkinointi, johtaminen, laskentatoimi, rahoitus, logistiikka ja kansainvälinen kauppa. Erot eri aiheiden välillä ovat suuria ja moni kauppatieteistä kiinnostunut löytääkin oman suuntautumisena vasta opintojen pakollisten peruskurssien aikana, sillä kauppatieteitä opiskelemaan mieliviltä vaaditaan sellaisen pääsykokeen suorittamista, joka kattaa tasapuolisesti kaikki kaupan alan aihepiirit. Kauppatieteen opinnoissa menestymiseksi vaaditaan hyvien matemaattisten taitojen ohella sosiaalisia taitoja, sillä työelämää mukailevia ryhmätöitä on paljon. Alan valinnut voi myös valmistautua pitämään lukuisia esitelmiä.
Luonnontieteiksi lasketaan muun muassa matematiikka, fysiikka, kemia, biotieteet, maantiede ja tilastotiede. Nämä alat sopivat sellaiselle, joka lukiossa nauttii laskemisesta tai kemian säännönmukaisuuksista. Yliopistossa luonnontieteiden opiskelu on kuitenkin lukiossa totuttuun tasoon verrattuna vaativampaa ja opiskelijalta vaaditaankin aitoa kiinnostusta sekä hyvää pohjatietoa valitusta matemaattisesta alasta.
Oikeustieteellinen tiedekunta on ainoa väylä lainopilliseen työhön. Lakia opiskelleet voivat kuitenkin päätyä myös hallintoalalle tai johtotehtäviin, sillä opinnot valmistavat heitä käsittelemään sopimuksia, perehtymään faktatietoon ja käyttämään perusteellista harkintaa. Lakia voi myös opiskella teoreettisesta näkökulmasta valitsemalla pääaineekseen yleisen oikeustieteen tai esimerkiksi oikeustaloustieteen, jolloin lakia aiheena käsitellään yleisemmällä tasolla muihin yhteiskunnallisiin aiheisiin yhdistettynä.
Myös taideaineita voi opiskella yliopistossa. Taidehistoria, arkkitehtuuri, teollinen muotoilu, musiikki, teatteri ja tanssi ovat kaikki aineita, joita yliopistossa voi opiskella. Alan valinnasta riippuen voi sijoittuminen työelämään olla virtaviivaista tai vaivalloista. Esimerkiksi arkkitehti valmistuu enemmän tai vähemmän suoraan ammattiin, kun taas kuvataidetta opiskellut voi valita kuvataiteen opetuksen tai esimerkiksi toimimisen itsenäisenä taiteilijana. Tyypillisesti taidealoja opiskelemaan päätyvät sellaiset, joille taiteellinen lahjakkuus on synnyinlahja ja heille taiteellinen työ on itsestään selvä valinta.