Yleinen koulutustason lasku mahdollisuutena
Tilastojen valossa suomalaisten koulutustaso on laskusuhdanteessa. Verrattaessa muihin eurooppalaisiin maihin, ovat suomalaiset suhteellisen matalasti koulutettuja. Yhden lähteen mukaan esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneita oli vuonna 41% suomalaisista, kun esimerkiksi Irlannissa, Sveitsissä, Tanskassa ja Hollannissa vastaava luku on yli 50%. Suomen verrattaen alhaista lukua on selitetty sillä, että yliopistoihin on vaikea päästä sisään pääsykokeiden takia ja toisaalta yliopistoissa on sisällä paljon sellaisia opiskelijoita, joilla on jo valmiiksi yksi jos toinenkin yliopistotason tutkinto. Kansantaloudellisesti tämä on huono asia; heikentäähän muihin maihin verrattaen matala yleinen koulutustaso Suomen kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna.
Yksittäiselle henkilölle koulutustason suhteellinen heikkeneminen voi näyttäy
tyä hyvänä asiana. Tilastoista voi halukas nimittäin vetää sen johtopäätöksen, että kouluttautumalla mahdollisimman korkealle voi erottautua edukseen ja menestyä työelämässä. Tämä kannustaa opiskelemaan erityisesti yliopistotutkinnon, vaikka yliopistoon sisään pääsy vaikuttaisikin ensitöiksi hankalalta. On totta, että usealle yliopistoon sisään pääsy vie yrityskerran jos toisenkin, mutta lopulta kova uurastus palkitaan, kun motivaatio ja päättäväisyys ovat kohdallaan.
Vaikka ei yliopistotason koulutusta haluaisikaan, on ylipäänsä perusastetta korkeammalle kouluttautuminen yleisesti eduksi. Koko yhteiskunnan näkökulmasta kouluttautuminen yli toisen asteen ehkäisee syrjäytymistä merkittävästi. Samalla tulee parantaneeksi omia työuramahdollisuuksia, palkkatasoa ja työllisyyttä yleensä. Omakohtaisesti kannattaakin ajatella kouluttautumista omana sosiaalisena vakuutuksena ja sijoitukseksi varmaan tulevaisuuteen.